Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 30.1.2021

Yrittäjä Mika Walkamo kirjoitti (HäSa 14.1.2020) pienestä ja kovaäänisestä vastustusliigasta, joka hänen mielestään vastustaa aivan kaikkea kehitystä. Toinen yrittäjä, Tomi Kanta, puolestaan suomi (HäSa 21.1.) sarkastiseen sävyynsä ”kaupungissa vallitsevaa kannustavaa ilmapiiriä”.

Walkamon menestykseksi mainostama Goodman on toki hyvä ja toimiva kauppakeskus, mutta se tappoi tullessaan keskustan, jonka vimmainen elvyttäminen ei ihan vaikuta nykytilan hyväksyvältä tyytyväisyydeltä. Aulangon kylpylä taas on kaupungille tuottamaton riskisijoitus, josta ei nähtävästi (HäSa 15.1.) päästä millään eroon.

On erikoista, että Hämeenlinnan talouden oltua pitkään heikoissa kantimissa ja koronaviruksen iskettyä kipeästi yhteiskuntaan, juuri yrittäjät ilmestyvät lehtien palstoille vähättelemään kaupungin taloudellisesta tilasta huolta kantavien huolia ja viittaamaan kintaalla säästämiselle.

Kukaan ei vastusta kaikkea kehittämistä, vaan kaupungin menojen ja riskien kasvattamista vaikeassa tilanteessa. Yksityisellä rahalla toteutuvat, realistiset kehityshankkeet toivotetaan tervetulleiksi. Samoin välttämättömät investoinnit. Markkinaehtoista rakentamista voidaan helpottaa ei-lakisääteisiä normeja purkamalla.

Julkisella rahalla ensimmäinen prioriteetti on säilyttää ensisijaiset ja ihmisten arjen toimivuuden kannalta olennaiset palvelut siellä, missä ihmiset ovat. Ottamalla huomattavia yrittäjien riskejä kannettavakseen, kaupunki vaarantaa nämä palvelut.

On aivan absurdi ajatus, että päiväkotien, koulujen ja terveysasemien ollessa jatkuvilla hevoskuureilla, uusia asukkaita saataisiin uusilla areenoilla ja parkkihalleilla.

Kannustan yrittäjiä koeponnistamaan ajatuksiaan omissa yrityksissään. Esimerkiksi hotelli saisi varmasti lisää maksavia asiakkaita rakentamalla kovalla riskillä lisää majoitustilaa ja hulppean, maksullisen parkkihallin. Ala-arvoisella ruoalla, olemattomalla siivouksella ja keskisormea asiakkaille näyttävällä respalla ei ehkä ole niin väliä. Niistä voi aina säästää vähän vielä lisää – ja nostaa samalla hintaa.

Hämeensaaren areena-hankkeesta kertovassa jutussa (HäSa 15.1.) kehitysyhtiö kertoi uskovansa, että ”tapahtumat lisääntyvät, kun niitä varten rakennetaan uusia paikkoja”. Näitä lauseita toistellaan kautta maan. Toivotaan, että kun rakennetaan tyhjiä asuntoja, tulee asukkaita, kun rakennetaan tyhjiä parkkitaloja, jostain ilmaantuu autoja ja kun rakennetaan areenoita, tulee tapahtumia.

Kokeilin samaa strategiaa kotona. Kun vatsani kurni, toivoin, että jostain ilmaantuisi ruokaa. Kun näytti siltä, että ruokaa ei ilmaannu, marssin linnalle ja heitin lompakosta kolikot toivomuskaivoon. Oli pakko nöyrtyä ja mennä kauppaan, jossa huomasin, että kaivoon lensivät viimeiset rahat.