Viime päivinä olemme saaneet lukea Hämeenlinnan virkamiesten vakuutteluja siitä, että toriparkki on kannattava hanke.

Koko hankkeen kannattavuus kuitenkin nojaa asemakaavassa määriteltyjen velvoitepaikkojen myyntiin, kuten käy ilmi Hämeen Sanomien uutisesta 23.1.2020.

Siis: Ensin kaupunki päättää asemakaavassaan tästä niin sanotusta pysäköintinormista, koska se on kunnallisen itsehallinnon piirissä oleva asia. Kun asiasta on korkeimman omakätisesti päätetty, todetaan, että kappas vain, rakennushankkeet eivät käynnisty, kun on niin vaativa normi. Eli tarvitaan toriparkki.

No, sitten tapellaan toriparkista vuosikausia. Kun lasketaan kannattavuutta, todetaan, että se ei toteudu ilman, että velvoitepaikat lunastetaan.

Pähkinänkuoressa pysäköintinormi siis sekä estää uusien rakennushankkeiden toteutumisen että lopulta mahdollistaa ne edellyttäen, että rakennushankkeet toteutuvat. Pohdin enää, voisiko tällä ikiliikkujalla myös aikamatkustaa?

Hattulalainen Mikko Sabel kirjoitti Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 27.8.2019, että pysäköintinormin voi poistaa. Olen samaa mieltä.

Sabel kirjoitti: ”Kun rakennuttajalle annetaan vapaat kädet päättää asiasta itse, hän rakentaa asuntoja ja pysäköintiä juuri sellaisessa suhteessa, jossa uskoo niiden käyvän kaupaksi.” Tällä tavalla voi tietenkin syntyä myös markkinaehtoisia pysäköintiratkaisuja.

Huvittavinta on se, että tämän kokoomuksen ohjaaman toriparkkikomedian loppuratkaisuksi tässä esitetty toimenpide on kokoomuksen maankäyttö- ja asuntopoliittisen raportin keinovalikoimasta vuodelta 2017. Mahtaako Hätilän kokoomus kannattaa norminpurkua?

Toivon hämeenlinnalaisten antavan kuntalaiskyselyssä murskatuomion toriparkille, jotta tämä suuruudenhullu hanke voidaan lopullisesti haudata ja Hämeenlinnan kehittämistä jatkaa suurena, pienenä kaupunkina, jossa myös kylissä ja kaupunginosissa on hyvä asua ja elää. Olennaista ja kriittistä on turvata toimivat peruspalvelut lähellä ihmistä.

Kirjoitus on julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 29.1.2020.