Minut on tänään asetettu Seitsemän tähden liikkeen eurovaaliehdokkaaksi.

Ohessa uusin blogikirjoitukseni, joka on julkaistu Uuden Suomen puheenvuorossa tänään:

Uppiniskaisuus kansallismielisyyden edessä on yhtenäisen Euroopan tuho

Koska poliitikon elämässä pitää olla pyrkyä, niin sitten sitä mennään ja pyritään. Minut on asetettu Seitsemän tähden liikkeen ehdokkaaksi Euroopan parlamenttiin. Annoin lopullisen suostumukseni eduskuntavaalien jälkeen liikoja miettimättä. Valtakunnalliset vaalit ovat kiinnostava mahdollisuus mitata minkä verran kannatusta on mahdollista saada, kun mittakaavana on koko Suomi. Jo urheilumaailmassa olen oppinut, että kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Joskus uskottavuutta ja luottamusta on kerättävä kotinurkkien ulkopuolelta. Kirjoituksillani on paljon lukijoita ympäri Suomea ja on mukava nähdä, miten kannatus blogeissa ja sosiaalisessa mediassa realisoituu ääniksi Hämeen vaalipiirin ulkopuolella.

Eurovaaliteemoja ei tarvitse etsiä kaukaa, sillä olen niistä kirjoittanut jo aiemminkin. EU-liittovaltiota rakentavien federalistien mellastus on pysäytettävä. Ranskasta ja Saksasta on kuulunut viime vuosina vahvoja kannanottoja Euroopan unionin yhteisen budjetin, valtiovarainministerin, puolustusvoimien ja liittovaltion perustuslain puolesta. Saksalainen demaripomo Martin Schulz kaavaili EU:n perustuslakia jo vuoteen 2025 mennessä. Jokaisen isänmaan säilyttämistä jälkipolville kannattavan suomalaisen herätyskellojen pitää soida näissä eurovaaleissa. Liittovaltiokehitys on pysäytettävä.

Lukijoilleni on varmasti käynyt jo selväksi, etten ole Euroopan unionin ylin ystävä ja kannatan erityisesti euroalueen hallittua purkamista ensi tilassa ja ennen muuta siitä syystä, että asiantuntijatkin ovat todenneet Suomen vaihtoehtojen olevan euro ja liittovaltio tai oma raha ja itsenäisyys.

Euro on suurin syy siihen, miksi Suomessa valtion ja kuntien menoja on jatkuvasti leikattu. Talouskuripolitiikka on euron puitteissa ainoa mahdollisuus, koska euroon sidotuille maille on luotu tiukat, vaikkakin keinotekoiset, taloudelliset raamit velkaantumisen suhteen. Siksi esimerkiksi ideologisilta ulostuloilta erityisesti vasemmistolaisten korviin kuulostavat valtiovarainministeriön esittämät kannanotot julkisen talouden sopeuttamistarpeesta ovat kuitenkin käytännössä ainoa vastuullinen tie, jos halutaan välttää Suomen kaatuminen EU:n syliin ja komission käsiohjaukseen nykytilanteessa. Jos haluamme pitkällä tähtäimellä säilyttää pohjoismaisen hyvinvointivaltion, se vaatii eurosta luopumista. Tämä pitää vasemmistolaistenkin ymmärtää.

Taloudellinen itsenäisyytemme ja liikkumavaramme on käytännössä viety. Talouskasvuamme ovat euron lisäksi rajoittaneet myös EU:n Venäjä-pakotteet, joissa olemme olleet mukana pitkin hampain ja omaa oksaamme sahaten. Tämä tarkoittaa sitä, että myös ulkopoliittinen liikkumatilamme on liian ahdas. Tällä tiellä valtiollinen itsenäisyytemme viedään meiltä lopulta niin, ettei yksikään Hornet nouse ilmaan.

Euroopan unioni sinänsä ei ole minulle ongelma, mutta EU:n johdolta pitäisi löytyä nöyryyttä kansallismielisyyden noustessa katsoa peiliin: Unioni oli lähtökohtaisesti hyvä projekti, joka edisti kaikkien Euroopan maiden ja kansojen yhteistä etua ja rauhantyötä.

Yhtenäisen Euroopan puolustaminen onkin kuin pitäisi pikkulintua käsissään. Jos puristat sitä liian lujaa – lintu kuolee. Jos pidät sitä liian löysästi – lintu lähtee karkuun. Euroopan kansat haluavat pitää kiinni itsemääräämisoikeudestaan ja kansallisesta itsenäisyydestä. Minä kannan alkiolaista edistyksen lippua: Viisautta on ymmärtää, että jos on tehty kardinaalivirheitä, edistystä on ottaa pari askelta taaksepäin, ei puskea uppiniskaisesti ja päistikkaa päin seinää.

 

Lisätietoja:

Kimmo Kautio

puh 044 3560 545

kimmo.kautio@gmail.com