Hyvät Oaj:n jäsenet, hyvät opettajat,

Filosofi Bertrand Russellin mukaan ”maailman kiusana on se, että idiootit ovat ehdottoman varmoja ja viisaat täynnä epäilystä.” Tämä tahtoo kertoa, että viisaus asuu epävarmuudessa. Samainen Russell on sanonut, että ”vaikka kaikki asiantuntijat olisivat yksimielisiä, he voivat olla väärässä.” Pidän tätä ohjenuorana.

Tätä taustaa vasten on hyvä pohtia tätä nykyaikaa. Olen hyvin huolissani yleissivistyksen tasosta. Vaikka pärjäämme Pisa-testeissä, niin se on vain yksi puoli. Oppimisen tasoa täytyisi tarkastella myös siltä kannalta, miten sivistys näkyy työelämässä ja yhteiskunnallisessa elämässä.

Työelämässä tutkintouskovaisuus on syrjäyttänyt luottamusta yksilöön ja käytännön osaamiseen. Tutkinnolla voi työnhaussa ohittaa ihmisen, joka hallitsee työn ja on jo talossa, vaikka muodolliselle pätevyysvaatimukselle ei olisi mitään perustetta. Lupakortteja ja osaamispasseja on joka asiaan.

Yhteiskunnallisesti koulutuksemme ei näytä tuottavan kovinkaan korkeaa sietokykyä kriittisiä ääniä, ja toisinajattelijoita kohtaan. Korkean sivistyksen ei pitäisi tuottaa sosiaalisessa mediassa omiin totuuksiinsa sulkeutuvaa, jakautuvaa yhteiskuntaa. Tällaisia piirteitä on ilmastokysymyksiin, maahanmuuttoon ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

Otan muutaman esimerkin:

Monille Suomen puolueettomuuspolitiikan kannatus on Venäjän pussiin pelaamista. Ei ole. Puolueettomuus on puolueettomuutta.

Monille rajatarkastukset ovat rasismia. Eivät ole, vaan normaali muodollisuus suurimmassa osassa maailman valtioita.

Monille kansainvälisyyttä ja avoimuutta ei ole ilman EU:ta, euroa tai liittymistä ja liittoutumista milloin mihinkin. Tämäkin on väärin. Kyse on asenteista. EU:n ulkopuolinen Sveitsi ei ole itseensä käpertynyt Pohjois-Korea, ja Ruotsikin pärjää ilman euroa.

Kyseenalaistaminen ei selvästikään ole meidän vahvuutemme, sillä virheelliset ajatukset elävät ja voivat hyvin sellaisissa kansanosissa, joissa kuplautuminen on todellisuutta. Kun joku tai jokin kyseenalaistaa omaa maailmankuvaa liiaksi, laitetaan sormet korviin ja blokataan somessa.

Sivistyksellä ja koulutuksella on tärkeä rooli Suomen tulevaisuuden rakentamisessa. Koulun pitää valmistaa itsenäiseen ajatteluun ja kykyyn kyseenalaistaa. Sen pitää kasvattaa erilaisten mielipiteiden sietämiseen sananvapaudessa. Kasvatuksen tehtävä on herättää omaan vapauteen ja vastuuseen. Ei kaataa saavista päälle.

Koulutuksen riittävät resurssit pitää turvata. Henkilökohtaisesti ajattelen, että filosofian opetuksen lisääminen olisi tarpeen. Mikäli oppivelvollisuutta halutaan jatkaa, painottaisin yleissivistävää koulutusta.