Turvataan Paasikiven-Kekkosen linjan perintö ja viisaus

Suomen Nato-jäsenyyden kannatus mataa vajaassa 30 prosentissa. Sotilaallinen liittoutumattomuus on turvallisuuspolitiikkamme kaurapuuroa. Liittoutuminen Naton kanssa veisi meidät Venäjän turvallisuusuhkien listalle.

Ruotsi on liittoutumaton maa, jonka kanssa voimme lisätä yhteistyötä. Sotilaallisen liittoutumattomuuden linjamme on pitkäjänteisyydellä ja ennakoitavuudella muodostanut Pohjolan vakauden ytimen, jota Venäjällä ei ole intressiä uhata. Olisi käsittämätöntä, jos Suomi tai Ruotsi lähtisivät keskinäisen yhteistyön syventämisen sijasta tempoilemaan muihin suuntiin.

Eritoten Kokoomuksen ja RKP:n taholta on viestitetty luottamuspulaa ja uhantunteen olemassaoloa Venäjää kohtaan ja tuuletettu Natoon liittymisen  puolesta. Erilaiset tutkijat ovat esittäneet iltapäivälehdissä toinen toistaan villimpiä salaliittoteorioita Venäjän pyrkimyksistä. Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen onkin osuvasti todennut:  ”Hysteerinen hohkaaminen Venäjän uhasta ja krampinomainen turvaaminen sotilaalliseen liittoutumiseen on älyllisesti helppohintaista käytöstä, joka sopii vanhoille änkyröille ja iltapäivälehdille, mutta ei vastuunalaisille päättäjille”.

Paasikiven-Kekkosen linjaa on yritetty natottajien toimesta loata esittämällä suomettuminen historiallisena totuutena. On kuvaavaa, että suomettumisen käsitteellä lyödään Nato-vastustajia vasemmalla, vaikka YYA-Suomessa nimenomaan oikeistovoimien kohtalona oli pyrkiä hallituskelpoisiksi Kremliä nöyristellen. Nöyristely on jatkunut näihin päiviin, vain kohde on vaihtunut: EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimusta (TTIP) puolletaan sisältöä tuntematta. EU:n liittovaltiokehitystä, talouskuria ja katastrofaalista Venäjä-politiikkaa myötäillään seurauksista välittämättä. Nato-kannattajat argumentoivat, että ”Suomi tekee itse omat päätöksensä”. Kuitenkin uudesta lainsäädännöstämme 70-90% tulee Brysselistä. TTIP-neuvotteluista tihkuneiden tietojen mukaan sen myötä loputkin kansallisesta lainsäädännöstä alistettaisiin suuryritysten intresseille investointisuojan ja välimiesmenettelyn kautta. Suomen valmistellessa EEC-jäsenyyttä 70-luvulla Moskovassa todettiin, että poliittiset sitoumukset seuraavat vapaakauppaa ja vaarantavat Suomen puolueettomuuden. Juuri näin on käynyt.

Kimmo Kautio
Kansanedustajaehdokas (vas.)
Hattula

Ritva Oinonen (vas.)
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja
Hämeenlinna