Euroopan komissio valmistelee täyttä höyryä puolentoista biljoonan, siis 1500 miljardin elvytysrahastoa. Puhutaan ihan käsittämättömistä summista. Suomen entinen valtiovarainministeri ja nykyinen EU-komissaari Jutta Urpilainen (sd.) markkinoi hanketta täysin palkein. Ei paljon vastuu kotimaata kohtaan paina.
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen dosentti Tuomas Malinen on arvioinut, että euron pelastamisen hinta on Suomelle vähintään 60-80 miljardia euroa. Vertailun vuoksi on hyvä todeta, että valtion talousarvioesitys vuodelle 2020 on noin 57,7 mrd. euroa. Todellako olemme tähän valmiita?
Eduskunnassa käsiteltiin 12.5.2020 hallituksen esitystä yli 800 miljoonan euron lisätakausvastuista. Suomi maksaa Italian velkoja. Jokainen tolkuissaan oleva tietää, että tämä on vasta alkusoittoa Oodista ilolle, sillä talouskriisi on vasta alussa.
Taloussanomien toimittaja Jan Hurri, joka on kiitettävästi pitänyt euron ongelmia aiemminkin esillä, toteaa tämän aamun kirjoituksessaan, että Suomen on valittava puolensa eurokiistassa tai valmistauduttava maksamaan. Hurri kirjoittaa:
”Marinin hallitus joutuu omin neuvoin valitsemaan, kumpi on tärkeämpää, Suomen vai joidenkin muiden euromaiden talouden elvyttäminen.
Senkin hallitus joutuu omin neuvoin aprikoimaan, kumpaa on aikanaan helpompi – tai vähemmän vastenmielistä – perustella äänestäjille, vyönkiristyksiä Suomen oman kestävyysvajeen vai joidenkin muiden maiden kestävyysvajeiden trimmaamiseksi.”
Mistäs luulette euron pelastamiseen tarvittavien rahojen löytyvän? Yhdenkään päättäjän, joka puolustaa Suomen mukanaoloa näissä euron pelastushankkeissa, on totta puhuen turha edes yrittää perustella suomalaisiin kohdistuvia vyönkiristyksiä, raskaita leikkauksia ja rajuja veronkorotuksia. Puhumattakaan siitä, että samaan aikaan vielä pelastettaisiin suomalaisten selkänahasta ilmastoa tai vastaanotettaisiin ja lennätettäisiin maailman ääristä tuhansittain pakolaisia.
Keskustelukulttuuri, kuten tavallista, on tämänkin aiheen osalta Suomessa lasten kinastelua hiekkalaatikolla. ”Kuule poika, se on silleen että korot nousee, jos palataan markkaan.” Voi hyvää päivää sentään!
Edes Venäjä-pakotteista emme ole kyenneet irtautumaan. Jotenkin sitä luulisi, että tässä tilanteessa kannattaisi edes jatkaa EU:n torpedoimaa maitokauppaa Venäjälle, kun joka puolelta tulee lunta tupaan. Mutta kun ei, niin ei.
Jos ei sytytä, eikä oikeastaan edes kiinnosta, niin ei väkisin. Viimeinen sammuttaa valot.