Jäljet pelottavat

Lehdessä seisoi jälleen tänä aamuna, että korot ovat todennäköisesti nollassa tai jopa negatiivisia vielä vuosia. Ja Suomen hallituksen ”valtioviisaat” kuitenkin leikkaavat kaikesta! Leikkauksilla tavoitteeksi asetettu 110 000 uutta työpaikkaa on valitettavasti haihattelua, joka ei tule tuossa mitassa todennäköisesti toteutumaan. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) toteamus, että leikkauksia on luvassa lisää, jos työllisyys ei parane, on pelottava. Vähän kuin toteaisi, että olemme valmiita kaivamaan omaa hautaamme.

 

Nyt piti panna viime eduskuntavaalien voittajan keskustan teeman mukaisesti ”Suomi kuntoon!” Paitsi että nykyiselle kepulle Suomen kuntoon laittaminen tarkoittaa näivettämistä ja rapauttamista leikkauksin. Vuonna 1998 se oli vielä eurojäsenyyttä vastustaessaan niin oikeassa, kuin vain olla voi. Puolueen silloinen puheenjohtaja Esko Aho sanoi puheessaan eduskunnassa, että euroon liittyminen voisi ajaa Suomen tilanteeseen, ettei maalla olisi itsenäisiä keinoja selviytyä talouden kriisitilanteesta. On suorastaan hämmästyttävää, että puolue, jolla nyt vallankahvassa olisi kaikkien aikojen tilaisuus todeta ”mitä me sanoimme” ja korjata Lipposen ensimmäisen hallituksen virheet, ei tätä tilaisuuttaan käytä. Se on kulkenut polkua, joka lähes kaksi vuosikymmentä myöhemmin on kasvanut umpeen. Eksyneeltä marjastajalta pääministerinä vaikuttava Juha Sipilä esikuntineen harhailee pimeässä ja tallaa puolueensa eurokriittistä perintöä kumartamalla epäjumalanaan EU-komission keinotekoista velkaantumisrajaa. Jäljet pelottavat. Toivon, että kuntavaaleissa valtuustoihin on ehdolla ajattelevia kepulaisia.

 

Professori Antti Tanskanen on kiteyttänyt Suomen tulevaisuuden vaihtoehdot: euro ja liittovaltio tai markka ja itsenäisyys. Euroeroa ja omaa puoluetta puuhaavan Paavo Väyrysen mukaan ”talouttamme on tervehdytettävä irrottautumalla euroalueesta ja siirtymällä omaan kelluvaan valuuttaan. Tällöin kilpailukykymme palautuu nopeasti, vientimme ja koko kansantaloutemme alkavat kasvaa ja kansalaisten elintaso kohota. Julkisen talouden kipeimmistä leikkauksista voidaan luopua.” Sopii toivoa, että jokainen Väyrysen kanssa samaa mieltä oleva, kepulainen tai kuka tahansa, on allekirjoittanut kansalaispuolueen kannattajakortin.

Euroalueen ajopuuna liittovaltioon ajautuvalla ja valtiollisen itsenäisyytensä rippeetkin tällä tiellä hiljalleen menettävällä Suomellakin toki on leikkauksia humaanimpi vaihtoehto: Otetaan velkaa, kun sen ottamisesta maksetaan, jaetaan eurot kuntiin, elyihin ym. valtionosuuksina, korjataan koulut, päiväkodit, terveyskeskukset, tiet, raiteet ja sairaalat sekä rakennetaan tarvittaessa uusia. Ja jos jossain kunnassa nämä kaikki jollain ihmeellä ovat priimakunnossa, niin tehdään sitten helvetti vieköön vaikka toriparkkeja, kunhan tehdään eikä näivetetä! Jokainen uusi urakka tietää työtä, uutta toimeentuloa ja ostovoimaa. Ja parasta on, jos uskallamme siihen päälle vielä olla aitoon amerikkalaistyyliin sopivasti protektionisteja niin, että teetämme urakat mahdollisimman kotimaisin voimin, maksoi mitä maksoi.

 

Muistan kirjoittaneeni ennen vuoden 2012 kuntavaaleja, että ”nyt ei ole siltarumpupolitiikan aika”. Tällä hetkellä olen hieman eri mieltä. Toivon, että jokainen nykyisen valtakunnanpolitiikan suunnasta eri mieltä oleva, puoluekantaan katsomatta, tekee siltarumpupolitiikkaa tulevissa kuntavaaleissa ja niiden jälkeen niin maan p*rkeleesti. Kunnista on löydyttävä se pokka vaatia, että maamme lapsista, vanhuksista ja sairaista pidetään huolta terveissä rakennuksissa, työikäinen väki kulkee töihin turvallisilla, hyväkuntoisilla teillä ja raiteilla. Sote-uudistuksen on palveltava kansalaisia, eikä voitontavoittelua tai se saa kaatua. Myös liikunta ja kulttuuri ovat elämän eliksiirejä, joita ei pidä kaataa maahan taantumassa. Vaatimustason valtakunnan päättäjille tulee kulkea demokratiassa ruohonjuuritasolta norsunluutorneihin, eikä päinvastoin!

Hattulassa ikäloppu terveyskeskus huutaa ratkaisuja. Kevyen liikenteen väylä Tyrvännöntien varteen on ollut asukkaiden toivelistan kärjessä vuosikausia ja se olisi mm. Lepaan alueelle vetovoimatekijä. Juteinikeskus koulurakennuksineen ja palloiluhalleineen on tänään ensimmäistä päivää todellisessa käytössä, kun koululaiset aloittivat syyslukukauden ja samalla uuden opetussuunnitelman mukaisen oppimisen. Uuden opetussuunnitelman tavoitteena on muun muassa vahvistaa tulevien päättäjiemme tiedonhankintataitoja ja kriittistä ajattelua. Moisista taidoista ei olisi haittaa nykyisillekään päättäjäsukupolville.

Lopuksi linkitetään Aleksi Erkkilän mainio kirjoitus puoluepolitiikasta ja sen tarpeesta kunnissa.

Hyvää loppukesää ja syksyn alkua lukijoille!