Kuuntelin tiistaina töihin ajellessani tuttuun tapaan Yle Hämettä, jossa Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) päästettiin ääneen penäämään säästöjä ja ”kuntalaisten osallistumista palvelujen tuottamiseen”. Aikaa kaupunginvaltuuston budjettikokouksesta oli kulunut pyöreät kaksi viikkoa. Kaupunginvaltuusto päätti mm. kunnallisveroprosentista, jonka juuri kokoomus Raution johdolla halusi jättää lukemiin 20,5% ja kaupungin talouden näin ollen 2,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Valtuusto ajoi onnettomuuspaikan ohi, vaikka vasemmistovaltuutetut takapenkiltä ehdottivat, josko pysähdyttäisi antamaan ensiapua.

Hämeen Sanomien mielipidepalstalla Rautio totesi: ”Olemme isojen rakennemuutosten äärellä ja ne on uskallettava tehdä. Hyvinvointipalvelujen säilyttäminen vaatii vahvaa uudistamista.” Kokoomuksen toiminta on täysin tarkoitushakuista hajota ja hallitse -politiikkaa, jossa akuutti ongelma jätetään ratkaisematta, jotta voidaan itse esiintyä edistyksellisinä uudistajina ja rakentajina. Se on vähän kuin rakentaisi tänään talon 70-luvun opein päästäkseen korjaamaan kosteusvaurioita. Rakenteiden uudistaminen ei ole itse tarkoitus, eikä sitä korjata, mikä ei ole rikki. Pienet kauneusvirheet ovat sivuseikkoja.

Kuinka kauan hämeenlinnalaiset ja suomalaiset jaksavat tällaista ideologista sekoilua, jossa prosentin neljänneksestä muodostuu verotuksessa kynnyskysymys, mutta moninkertainen korotus voitaisiin koska tahansa lyödä esimerkiksi ikäihmisten palveluihin?

Rautio kyseli twitterissä; ”onko verojenmaksu ainoa tapa osallistua –  kansalaisyhteiskunnassa?” Siinä missä kansalaisyhteiskunta tarkoittaa meille muille lähinnä vapaaehtoisesti järjestäytynyttä inhimillistä ja voittoa tavoittelematonta toimintaa, tuntuu se tarkoittavan Rautiolle ja kokoomukselle sitä, että jokainen maksaa välttämättömistä palveluistaan itse yrityksille, jotka kätkevät voitot veroparatiiseihin. Tämä käsitteiden tahallinen sotkeminen on Kataisen savolaista kokoomuslaisuutta syvimmillään: Kun kokoomuspoliitikko puhuu, vastuu siirtyy kuulijalle. Siksi juuri vastuusta puhuminen on kokoomuksen lempiaiheita. Ja mitä ei voi ulkoistaa, siitä on vaiettava.

Hyvinvointivaltion ja kunnallisten palveluiden peruskivi on verotus. Kunnallisvero voidaan määrittää sellaiselle tasolle, joka turvaa palvelut olemassa olevien rakenteiden puitteissa. Se antaa lisäaikaa kartoittaa aidot rakenneuudistusten tarpeet ja tehdä tarvittavat toimenpiteet. Veroprosenttia voi laskea sitten tulevaisuudessa, jos rakenteita uudistamalla todella saavutetaan säästöjä tai talouskasvu lisää verotuloja. Ehdottomasti parasta olisi kuitenkin se, että ei tulisi juosten kustua.