Moraalipaniikin terrori

Kuinka moni tuntee termin ”moraalipaniikki” sisällön? Minusta jokaisen yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneen ja aikaansa seuraavan ihmisen on tärkeää tuntea tämä termi ja ilmiö.

Sosiologian professori Stanley Cohen (1942-2013) on kirjoittanut aiheesta tutkittuaan kahta vastakkaista brittiläisen nuorisokulttuurin alalajia; niin sanottua ”mods & rockers” –ilmiötä. Nuo kaksi nuorisoryhmää ajautuivat väkivaltaisiin mellakoihin Etelä-Englannissa ja näiden tapahtumien medianäkyvyys lietsoi nuorison keskuudessa Cohenin moraalipaniikiksi (moral panic) nimeämän ilmiön, jonka johdosta molemmat ryhmät leimattiin ”kansanvihollisiksi” (folk devils). Uskokaa tai älkää, tämä kaikki tapahtui jo kauan ennen internetin ja sosiaalisen median olemassaoloa, 60-luvun puolivälissä.

Moraalipaniikkihan on sosiaalisen median aikakaudella varsin yleinen ilmiö. Se ilmenee usein terrorismin, koulusurmien tai vastaavien tekojen yhteydessä ja nyt viimeisimpänä esimerkiksi Helsingin asemanaukion tapahtumiin liittyen, mutta yhtälailla kohu saatetaan saada median toimesta aikaan jonkun yksittäisen somettajan imetykseen liittyvistä kommenteista tai vaikka jääkiekkokaukalon väkivallasta.

Olen tässä ajassa enemmän kauhuissani moraalipaniikin seurauksista esimerkiksi demokraattiselle ja vapaalle yhteiskunnalle, kuin äärioikeiston tai ääri-islamilaisen terrorin. Terrori-iskujen sattuessa länsimaalaisilla poliitikoilla ja asiantuntijoilla on usein tapana todeta, että tämä oli isku vapauttamme vastaan, ja että pelolle ei saa antaa valtaa. Kuitenkin mikä tahansa isku kohdistuu viime kädessä vapautta vastaan vasta siinä vaiheessa, kun moraalipaniikille ja pelolle annetaan valta ja vapaa yhteiskunta alkaa rajoittamaan itse itseään.

Moraalipaniikin määritelmä Wikipedian mukaan:

Moraalipaniikki tai moraalinen paniikki on yhteisössä syntyvä tunne siitä että jokin asia tai ilmiö uhkaa sosiaalista järjestystä.

Ilmiö määritellään viiden ominaisuuden kautta:

  1. Huoli potentiaalisesta uhasta.
  2. Vihamielisyys ”kansanvihollisia” ja uhan aiheuttajia kohtaan.
  3. Konsensus siitä, että uhka on todellinen.
  4. Liioiteltu huoli uhan todellisiin haittoihin nähden.
  5. Paniikin synty on äkillinen tapahtuma.

Cohen kirjoittaa, että moraalinen paniikki voi syntyä myös kauan pinnan alla muhineen asian ympärille yllättäen. Tyypillistä moraalipaniikille on kuitenkin huolen räjähdysmäinen ilmeneminen ja sen nopea laantuminen. Paniikilla saattaa olla seurauksia yhteisön arvoissa, asenteissa tai ajattelussa. Sillä voi olla seurauksia myös lainsäädäntöön tai käytännön toimintaan.