Työllistäminen ja kuntoutus

Kirjoitus julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 5.3.2015.

Työllisyyspolitiikassa ja arkikielessä käytetään tänä päivänä käsitteitä, joiden käyttö hämärtää kansalaisten ymmärrystä työstä ja kuntoutuksesta.

Puhutaan ”työllistämisestä”, kun tehdään erilaisia palkattomia työharjoittelu- ja työkokeilusopimuksia ja viitataan ”kuntoutukseen” kuntouttavassa työtoiminnassa. Työvoimapoliittisessa työllistämisessä ei makseta työntekijälle palkkaa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistumiseen ei vaadita minkäänlaista terveydellistä perustetta, vaan kyse on ainoastaan työttömyyden kestosta, joka ei johda automaattisesti kuntoutuksen tarpeeseen.

Ehdotankin, että työllistämisen käsitteen käyttöä rajattaisiin niin, ettei työllistämisestä enää puhuttaisi ilman palkanmaksua eikä kuntoutuksen käsitettä käytettäisi ilman terveydellisiä perusteita.

On moraalisesti kestämätöntä, että erilaiset toimijat voivat esiintyä yhteiskuntavastuullisina työllistäjinä ja kuntouttajina käyttäessään, myydessään ja välittäessään todellisuudessa ilmaista työvoimaa. Tämä ilmiö tulee yhteiskunnalle tulevaisuudesse vielä kalliiksi, eikä sen volyymi ainakaan ole vähenemässä nyt, kun valtio sälytti kuntien maksettavaksi Kela-sakot työttömistä jo 300 työttömyyspäivän jälkeen.