Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 1.8.2023.

Nato-sopimuksen, eli Pohjois-Atlantin sopimuksen 1. artiklassa todetaan: ”Osapuolet sitoutuvat Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisesti selvittämään mahdolliset kansainväliset riidat, joissa ne ovat osallisina, rauhanomaisin keinoin siten, ettei kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta eikä oikeudenmukaisuutta vaaranneta, sekä pidättymään kansainvälisissä suhteissaan voimankäytöllä uhkaamisesta ja sen käyttämisestä tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden kansakuntien päämäärien kanssa.”

Käytännössä kaikki Naton jäsenvaltiot ovat tavalla tai toisella osallisena Ukrainan sodassa Venäjän kanssa joko oman aseapunsa, Nato-yhteistyönsä tai Euroopan unionin pakotepolitiikan kautta.

Yksikään Naton jäsenvaltio ehkä Unkaria ja Turkkia lukuun ottamatta ei ole millään tavalla toteuttanut tai edes pyrkinyt toteuttamaan Pohjois-Atlantin sopimuksen 1. artiklan mukaista sitoumustaan selvittää tätä kansainvälistä riitaa rauhanomaisin keinoin.

Vastakkainasettelua on syvennetty

Sen sijaan vastakkainasettelua Venäjän kanssa on syvennetty ja tuoreessa Nato-jäsenmaassa Suomessakin on päinvastoin ajauduttu esimerkiksi diplomaattikarkotusten tielle.

Pitkään jatkunut konflikti Venäjän, Ukrainan ja Nato-jäsenmaiden kesken edellyttää jokaiselta Naton jäsenmaalta Pohjois-Atlantin sopimuksen 1. artiklan ja siten YK:n peruskirjan 33. artiklan mukaisesti pyrkimystä ratkaisuun käyttämällä neuvotteluja, tutkimusmenettelyä, välitystä, sovintomenettelyä, välitysoikeudellista tai tuomioistuinmenettelyä, alueellisten elinten tai sopimusten apua taikka muita rauhanomaisia keinoja oman valintansa mukaan.

YK:n turvallisuusneuvoston olisi kehotettava asianosaisia selvittämään riitansa tällaisin keinoin. Siihen sillä on YK:n peruskirjan mukainen oikeus, ellei peräti velvollisuus, jotta järjetön tappaminen Ukrainassa saadaan loppumaan.

Nato-maiden johtajat saarnaavat mielellään sääntöperustaisuudesta. Naton on palattava välittömästi sääntöperustaisuuteen ja noudatettava ensimmäiseksi omia sääntöjään.

Suomen pidettävä huolta sääntöperusteisuudesta

Suomen geopoliittinen asema Venäjän rajanaapurina edellyttää, että Suomi kantaa tästä sääntöperustaisuudesta erityistä huolta. Jos Pohjois-Atlantin sopimuksen heti ensimmäinen artikla on käytännössä kuollutta kirjainta, mikä takaa, ettei Nato-kumppaneiden ”avun takaava” viideskin artikla ole?

Kimmo Kautio

varavaltuutettu (vl.)

Hämeenlinna