Luin edesmenneen psykologian professori Juha Perttulan artikkelia johtaminen psykologisena ihmistyönä. Siinä kuvattiin eksistentialistiseen ihmiskäsitykseen perustuvaa valintojen johtamista, josta erinomainen sitaatti:

”Jos johtaja käsittää olemassaolon vapautena ja pakkona valita ilman viitekohtia, kuuluvat ahdistus, epätoivo, jopa merkityksettömyys ihmiselämään. Siitä johtamistyö
tekee kohdattavaa ystävää, ei uhkaa, jota pitäisi vältellä.”

Tässäpä sitä on johtamisoppia nykyiseen kivapuheen ja cancel-kulttuurin maailmaan, jossa kaikkea omasta mielestä ikävää, vihaista ja ahdistavaa, pyritään kyseenalaisinkin keinoin piilottamaan näkyviltä, kuin sitä ei koskaan olisi ollutkaan.

Ihmiselämän ja erilaisten tunteiden koko kirjo kuitenkin on ja pysyy. On jonkun verran johdettavaa jäljellä, että siitä saadaan tehtyä ystävä.

Nythän eletään jo sitä hetkeä vapaan maailman historiassa, kun nekin, jotka eivät normaalisti ahdistu, ahdistuvat siitä cancel-kulttuurista, johon muiden vapauksista ahdistuvien ahdistus tätä yhteiskuntaa johtaa.

Juha Perttula: Johtaminen psykologisena ihmissuhdetyönä | https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/101439/58973