Hämeenlinnan kaupunginhallitus teki syyskuussa päätöksen, ettei se jatka Harvialantien jakeluaseman tontin vuokrausta Teboilille sen jälkeen, kun yhtiön vuokrasopimus 18. marraskuuta päättyy.

Teboilin tulkinta siitä, että kaupunki syrjii venäläisiä, on valitettavasti oikea, koska taustalla ei ole muuta kestävää logiikkaa.

Kaupungin selvityksistä kävi ilmi, että kyse ei ole pakotteista, eikä Teboil käytä sen enempää Venäjältä peräisin olevia tuotteita, kuin muutkaan polttoaineiden jakelijat. Juridisia esteitä sopimuksen jatkamiselle ei ollut.

Päätös näyttää perustuvan joko kaupunginhallituksen pyrkimykseen vältellä sosiaalisen median kovaäänisen “koirapajan” kaikkialle jakamia putinisti-leimoja tai suoranaiseen haluun osallistua silmitöntä “ryssävihaa” huokuvaan boikottiin, joka Teboilia ja jopa sen toimipisteitä pyörittäviä suomalaisyrittäjiä on kohdannut.

Valtoimenaan kolmatta vuotta vellonut sotapropaganda Ukrainan tilanteen tiimoilta on tuottanut huolestuttavaa todellisuutta, jossa venäläisiä ikään kuin kuuluukin kohdella toisin, kuin muita kansoja.

Venäjän sotatoimia on moralisoitu enemmän kuin minkään muun maan sotatoimia koskaan, vaikka hyökkäys Ukrainassa on tuottanut esimerkiksi 2,5 vuodessa vähemmän siviiliuhreja, kuin Israelin toimet Gazassa vain muutamassa kuukaudessa. Israel-boikottia tai ystävyyssuhteiden katkaisemista ei ole nähty.

Samalla siviiliuhrien mittarilla Venäjän hyökkäys ei myöskään ole millään tapaa verrattavissa esimerkiksi Yhdysvaltojen hyökkäykseen Irakiin vuonna 2003, mutta mitään amerikkalaista ei koskaan boikotoitu.

Edes sodan alle jääneet ukrainalaiset eivät elä näin rajuissa harhoissa. Todellisuudessa Venäjälle sotaa on paennut enemmän ukrainalaisia, kuin Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Puolaan ja Saksaan yhteensä.

Se, että 2020-luvun Suomessa yhteiskunta ympärillä samaan aikaan vaatii suhtautumaan venäläisiin ja venäläisyyteen kuin natsit suhtautuivat juutalaisiin, mutta jakaa toisella kädellä antisemitistin ja natsin leimaa Israelin kansanmurhaa kritisoiville on raju herätys siihen, missä vaiheessa historiaa olemme menossa.