Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 24.4.2024.

Eläkkeiden leikkaus on noussut keskusteluun hallituksen etsiessä kuumeisesti säästöjä valtion menoihin. Suomalaiset ovat syystäkin laajalti tyrmänneet etenkin pieniin eläkkeisiin kohdistuvat leikkaukset.

Eläkeläisten ostovoima on heikentynyt tasaisesti jo pitkään. “Taitettu indeksi” on sitonut eläkkeiden korotukset pääosin hintatasoon, eivätkä eläkkeet ole seuranneet palkkakehitystä. Monet eläkeläiset ovat joutuneet turvautumaan sosiaalietuuksiin.

Nyt kun indeksi nostaa inflaation myötä eläkkeitä sen verran, että pienituloinen eläkeläinen pysyy vaivoin leivän syrjässä kiinni, hallitus haluaa viedä senkin indeksijäädytyksillä.

“Taitetusta indeksistä” päätti ja eläkeläisten pudottamisen köyhyyteen aloitti SDP:n Paavo Lipposen hallitus vuonna 1995. SDP:n lisäksi mukana olivat kokoomus, RKP, vasemmistoliitto ja vihreät.

Kun kansanedustaja Toimi Kankaanniemi vuonna 2017 esitti pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien osalta taitetun indeksin palauttamista 50/50 -indeksiksi, vastaan äänestivät sekä kaikki Juha Sipilän hallituksen puolueiden edustajat keskustasta, kokoomuksesta ja perussuomalaisista että opposition SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n edustajat. 

Pienituloisten eläkeläisten köyhyyden torjumiseksi ja ostovoiman turvaamiseksi työeläkeindeksi tulisi palauttaa palkkatasoindeksiksi. Palauttamiseen ei tarvita verovaroja, eikä se aiheuta työeläkemaksujen korotusta, sillä muutos on rahoitettavissa eläkerahastojen tuotoista.

Muutos vähentäisi eläkeläisten asumis- ja toimeentulotukimenoja sekä lisäisi valtion ja kuntien verotuloja ja kotimaista kulutusta. Yhteiskunnan pienituloisimpien tulonlisäykset päätyvät varmimmin kiertoon sen sijaan, että rahat jäisivät makaamaan pankkitileille.

Siinä missä pienipalkkaista työtä tehneet eläkeläiset sinnittelevät köyhyysrajalla, saavat hyvätuloiset suomalaiset jättimäisiä eläkkeitä rajoituksetta. Tämä sotii kansalaisten yleistä oikeustajua vastaan.

Säästöjä tulisikin etsiä pienten eläkkeiden leikkausten ja indeksijäädytysten sijaan suurista eläkkeistä. Eläkekaton säätäminen toisi tuntuvat säästöt. Reilu vuosikymmen sitten Voima-lehti laski, että esimerkiksi 3000 euron eläkekatto olisi vuoden 2012 tiedoilla tuonut jopa 850 miljoonan euron säästöt.

Asiantuntijoiden mukaan hel­poin tapa ottaa eläkekatto käyttöön Suomessa olisi leikata eläkekaton ylittävät eläkkeet margi­naaliverolla, mikä tarkoittaa sitä, että eläkekaton ylittävästä osuudes­ta maksettaisiin 100 prosenttia ve­roa. Näin säästö tulisi veroeuroina valtiolle ja kunnille.

Suomi on yksi harvoista OECD-maista, joiden ansiosidonnaisessa työeläkejärjestelmässä ei ole eläkekattoa, eläkepalkkakattoa tai molempia.